Tag Archives: stressittömyys

Pikku muistutuksia perjantaille

Posted on by

Aargh! Huomasin eilen, että olenpas ollut kireä viime aikoina. Vaikka tyllerö, 10 kk, nukkuukin taas hyvin ja herättää vain kerran yössä, kolme kuukautta jatkuneesta sata kertaa yössä heräämisestä toipuminen vie aikansa. Toista se oli nuorena äitinä muuten, kyllä silloin jaksoi! Lisäksi huomasin, ja mikä tärkeintä, myös myönsin itselleni, että tulipa taas kahmittua liikaa liikunnanohjauksia kirjoitustöihin, perheen pyörittämiseen ja huonoihin uniin nähden. On ollut nimittäin aamuja, jolloin sisäpyöräily on tuntunut kuolemalta, heh. Kun kuluva kausi loppuu, keskityn enemmän sijaistuksiin kuin vakkaritunteihin.

Oma kireyteni on johtunut selvästi huonoista unista. Juuri luinkin Markku Partisen ja Maarit Huovisen Unikoulu aikuisille -kirjasta (Wsoy 2011), että unettomuus aiheuttaa masennusta, ärtyisyyttä ja mielialan heittelyä. Kah, minustako puhutaan!

Olen kuitenkin tyytyväinen itseeni, että olen edes huomannut asian, jolloin voin siihen vaikuttaa ja puuttua. Jotkut kun taas porskuttavat pahantuulisina läpi elämänsä ilman aikomustakaan muuttaa käytöstään. Onneksi pahantuulisuus on itselläni ainakin hyvin nopeasti ohi menevää. Mutta tässä taas pari asiaa muistuttamaan, myös minulle, että toisinkin voi elää.

1) Kiitollisuus. Kun alkaa miettiä kiitollisuuden aiheita, huomaa sen, mitä itsellä on. Miten hyvin asiat jostain vastoinkäymisestä huolimatta ovatkaan. Ikävä kyllä tuppaamme usein iloitsemisen sijaan miettimään liikaa sitä, mitä meiltä puuttuu, mikä asia on huonosti, mitä emme osaa. Aina voi ajatella toisin!

Kuva: www.onthedotcreations.com

2) Elämän ei missään nimessä tulisi olla helvettiä, mutta kukaan ei ole väittänyt, että se olisi aina yhtä juhlaa tai paratiisia. Sinun, minun, meidän elämä voi kuitenkin olla täysin nautinnollista. Siihen, miten asiat koet, vaikuttaa paljon perspektiivi, jolla elämääsi katselet. Kokeile vaihtaa näkökulmaa, jotain voi tapahtua. Mitä jos ajattelisitkin tänään toisin asiasta, johon olet tottunut suhtautumaan tietyllä tapaa?

Kuva: www.andiloveyoushesaid.com

3) Tähtää mielenrauhaan. Kun sinulla on hyvä olla, elämä sujuu harmonisemmin eivätkä pikku asiat enää hikeennytä niin helposti.

4) Jos jokin elämäsi asia ei miellytä sinua, tee sille jotain. Sinulla on vastuu omasta elämästäsi. Kukaan muu ei saa sinua tekemään asioita eri tavalla tai muuttumaan ihmisenä. Vain sinä.

5) Onnellisuus lisääntyy, kun et pimitä sitä itselläsi, vaan levität fiilistä huoletta ympäriinsä. Pienillä sanoilla ja pienillä teoilla on suuri merkitys. Kannattaa kokeilla.

Kuva: www.etsy.com/shop/twamies

 

 

 

Miltä susta tuntuu?

Posted on by

Olen viime aikoina haastatellut useampia pikku lasten vanhempia, ja tuntuu, että monilla erityisesti vauva-aika koettelee: Rahaa on vähän, vanhempien yhteistä aikaa on vähän, jos itse käy töissä, aikaa vauvan kanssa on vähän. Ja jos lapsi on tarhassa, aina tulee jokin asiantuntija, joka syyllistää siitä, ettei hoida lastaan itse kotona. Sitä voi tuntea olevansa jotenkin väärässä paikassa väärään aikaan. Tai sitten kun luppoaikaa on, sitä on niin väsynyt, ettei kykene mihinkään ylimääräiseen, mutta pyykit, tiskit, siivoaminen ja ruoanlaitto eivät hoidu itsestään. Ja on pakko pyykätä, siivota, tiskata, sillä sekaisessa kämpässä oleminen stressaa entisestään. Ymmärrän isien ja äitien huolta, sillä toisinaan pystyn itse samaistumaan tuollaiseen tilanteeseen. En pidä sanasta ruuhkavuodet, mutta sitä nämä taitavat olla.

Erityisesti huonosti nukkuneena tilanne voi tuntua katastrofaalisen kammottavalta. Eräs tässä totesi, että “Sateessa vaunujen lykkiminen valvotun yön jälkeen sai olon tuntumaan siltä kuin arki olisi maanpäällistä harmaata helvettiä.”

Kommentti tuli niin sydämestä, ihmiseltä, jonka tiedän rakastavan lastaan yli kaiken. Ja tyypiltä, joka on positiivinen ja elämäniloinen lähes 24/7. Joskus vain tuntuu tuolta, sitä ei ainakaan kannata hävetä. Omat huolenaiheet, murheet ja ongelmat ovat ihan yhtä tärkeitä kuin nälänhätä tai pankkikriisi. Vaikka yritinkin lohduttaa häntä, hihittelimme sitten yhdessä tuolle lausahdukselle. Vaikutti siltä, että ystäväni koki olonsa helpottuneeksi, kun oli saanut jakaa asiansa kanssani.

Rehellisyys ja välittömyys tekevät sinut haavoittuvaksi. Ole rehellinen siitä huolimatta. 

Onneksi lapset antavat myös hyvin paljon. Ja arki tai siis elämä ylipäänsä on joskus harmaata maanpäällistä helvettiä, oli sitten lapsia tai ei. Välillä voi oikeasti tuntua siltä, että elämä on vastoinkäymisestä toiseen ajelehtimista. Silti ei auta, pakko on jaksaa. On mielestäni aivan normaalia, että silloin kun on rämpinyt läpi suuresta määrästä vastoinkäymisiä, voi alkaa usko loppua, että helpottaako tämä ikinä.

Kyllä helpottaa. Empiiristä tutkimustietoa.

Vaikka annat maailmalle parhaasi, se voi lyödä sinua kasvoihin. Anna parhaasi siitä huolimatta. 

Se ei tee kenestäkään huonoa vanhempaa eikä ihmistä, jos jonain päivänä tuntuu siltä, että nyt ei suju. Se ei satuta ketään, jos ajattelee, että ei tämä ole sitä, mitä mä tilasin. Ei tällaista arkea minulle, tässäkö tää oli, elämä.

Paitsi puhua, melkeinpä tärkeämpää on mielestäni myös istua alas miettimään, miksi minusta tuntuu tältä ja miltä minusta nyt edes juuri nyt tuntuu. Itsekin aina vain harjoittelen noita omien fiilisten tuntemisia: Usein kun sorrun siihen, että epämukavassa tilanteessa säntään ensimmäisenä soittamaan jollekin ystävälleni ja vuodattamaan hänelle kaiken, ennen kuin olen edes ehtinyt hengähtää ja tunnustella fiiliksiäni. Hätäisenä tulee myös tehtyä vääriä johtopäätöksiä, jolloin koko tilanne voi saada isommat mittasuhteet kuin silloin, kun olisi hetkeksi tarttunut tunteeseen ja hengitellyt.

Tärkeää on myös antaa anteeksi. Antaa anteeksi itselle, ja antaa anteeksi toiselle.

Ja kaikesta huolimatta sanoa kiitos kaikelle menneelle. Ja sanoa kyllä kaikelle tulevalle.

Kunnollinen aamukahvi saa maailman näyttämään paremmalta paikalta valvotun yön jälkeen.

 

Ajatuksia likapyykin lomasta

Posted on by

Tänään vietän vapaapäivää treenisalilta ja kasvattelen levossa lihaksiani. On ollut hauskaa urheilla, mutta pyykkikone on saanut laulaa huolella. Kassini sisältö kun on viime aikoina näyttänyt lähes joka päivä tältä:

Kollegani mielestä työtoppimme näyttää uimapuvulta!

Minulla on myös ollut hauskoja ja erilaisia työkeikkoja. Esimerkiksi tänään olen menossa Kansallisoopperaan katsomaan balettia. Maanantaina konttasin mutaisella nurmella – siis ihan oikeasti! Siitä lisää pian.

Tiistaina minulle olisi tehnyt hyvää myös lukea omaa blogiani, sillä kiukutti ja hermostutti. Vaikka perusvire elämässä olisikin tyytyväisyys ja onnellisuus, näitä päiviä näköjään ei voi tässä vaiheessa vielä välttää. Mieleeni singahti jopa ajatus, että miksi edes yrittää olla positiivinen, kun siitä huolimatta törmään säännöllisesti muutamaan ongelmana kokemaani asiaan. No, aina ei voi päivä paistaa, vaikka kuinka haluaisi. Onneksi kuitenkin tällaiset hetket kestävät nykyään yhä vähemmän aikaa. Ja väsymykselläkin oli selkeästi osansa. Nyt taas Piksu, 9 kk, on ymmärtänyt viimeiset pari yötä sen, että yöllä nukutaan, ei kukuta.

Muistuttelinpa sitten itseäni muutamista asioista.

Ilo voi olla luonnollinen olotilamme. Toki kaikenlaiset tunteet kuuluvat elämään, mutta silloin kun väsyttää, ahdistaa, masentaa, riitelyttää tai kiukuttaa, on vaikea muistaa sitä, että sellaisten tunteiden ei tarvitse ohjailla meitä ainakaan kovin kauaa. Jos negatiiviset tunteet eivät tahdo kadota, itse yritän miettiä, että mitä hyötyä niistä on. Aivan. Useimmiten sellaisista tunteista on vain haittaa.

Stressi voi olla omien ajatusten seurausta eikä johdu ulkomaailmasta. Negatiiviset ajatukset ovat haittana iloisten ja hyvien asioiden tapahtumiselle. Olen kuolemanväsynyt, huono duunissani, minusta ei kukaan välitä, olen täysin surkea tapaus -tyyppiset ajatukset vetävät puoleensa lisää samanlaisia keloja. Oikeasti, jos sinulla on kaksi jalkaa ja pääset kävelemään, se on jo paljon. Näin ajattelen itse aina, kun ajatukseni uhkaavat paisuttaa pikku ongelmani maailman suurimmiksi.

Voit muuttaa ajatuksiasi milloin tahansa. Tee se tänään, älä ensi maanantaina. Älä jätä sitä iltaan, vaan aloita nyt. Sillä hetkellä kun tunnistat olevasi pikkuruinen pahanilmanlintu, se on juuri oikea hetki muuttaa ajatuksiasi positiivisemmiksi.

Ajattele asioita, jotka tekevät sinut onnelliseksi tai hyväntuuliseksi. Omat lapset, onnistuneet työjutut, mukavat tuokiot ystävien kanssa… Viime aikoina minua on hihityttänyt erityisesti kaverin Facebookiinsa laittama valokuva alle parivuotiaasta lapsestaan, joka sai rumpusetin lahjaksi ja paukutti niitä kuvassa aivan hullaantuneena.

Ota mallia lapsista. Omista, ystävän lapsista, sukulaisista. Yksi hauskoista asioista vauvoissa on se, että he ovat hyvin vähään tyytyväisiä. He tarvitsevat rakkautta, huomiota ja huolenpitoa, ja silloin heidän maailmassaan on kaikki hyvin. Vauvat myös ilmaisevat tunteitaan vapautuneesti eivätkä jumita vanhassa. Vauvoillahan on oikeasti vain tämä läsnä oleva hetki käytössään.

 

Keho ei ole kone

Posted on by

Yle Teemalta tuli eilen illalla todella kiinnostava dokkari Mielen salattu voima, jonka ensimmäinen osa käsitteli sitä, millainen vaikutus ajatuksen voimalla on sairauksiin ja niistä parantumiseen. Katsokaa se! Dokkarin eka osa on mahdollista nähdä uusintana ja sen voi katsoa myös netissä.

Olin aivan innoissani, sillä ohjelma esitti painavaa tutkimustietoa asioista, joista jatkuvasti myös elämäntaito- ja itsensä kehittämiskirjoissa kerrotaan. Toki asiat saavat monen silmissä ihan erilailla uskottavuutta, kun niistä puhuvat huippuyliopistojen professorit ja tutkijat.

Useat erimaalaiset tutkijat nimittäin kertoivat ihmisen oman asenteen vaikutuksesta sairauksien hoidossa ja myös niiden synnyttämisessä. Dokumentissa kerrottiin nuoresta miehestä, joka oli osallistunut mielialalääketutkimukseen. Riideltyään tyttöystävänsä kanssa mies veti suutuspäissään yliannostuksen lääkkeitä, mutta pääsi viimeisillä voimillaan sairaalaan, jossa hänen todettiin kärsivän myrkytysoireista. Mies sai muun muassa kuusi litraa suolavettä suoneen, mutta nopea pulssi ja matala verenpaine eivät alkaneet kohentua. Lopulta hoitohenkilökunta soitti lääketutkimusta vetäneelle lääkärille, jotta sairaalassa saataisiin selville lääke, jota mies oli ottanut. Kävi ilmi, että hän oli saanut lumelääkettä, syönyt siis 29 kalkkitablettia ja kehittänyt myrkytysoireet omassa päässään. Tämän selvittyä miehen tila normalisoitui vartissa ennalleen! Mielen, kehon ja ajatustoiminnan vaikutus on uskomatonta. 

Ohjelmassa myös kerrottiin, että ihmisen kielteisen odotukset pahentavat tilannetta. Ja että potilas voi kehittää itse oireita siitä, mistä lääkäri on häntä varoittanut. Ajatuksen voima voi siis jopa sairastuttaa ja omalla asenteella on iso merkitys.

Olenhan itsekin sitä mieltä, että ajatuksen voimalla on iso vaikutus ihan joka päiväisessä arjessa ja esimerkiksi omissa mielialoissa. Jos aamulla jo herää vattuuntuneena ja ajattelee, että päivästä tulee ihan surkea, näin tapahtuu. Kun ajattelee positiivisia, pysyy positiivisemmalla mielellä. Kun ajattelee hyviä asioita, tapahtuu hyviä asioita. Kun pyrkii näkemään epäonnistumisissa ja epäonnessa jonkun opetuksen, pääsee asiasta nopeammin yli kohti hyviä juttuja. Jos jatkuvasti kieriskelee negatiivisuudessa ja pahassa olossa, takuulla juuri nuo tuntemukset lisääntyvät.

Ohjelmassa puhuttiin myös stressistä, joka on yksi vaarallisimpia nykyaikamme sairauksia. Sen on tutkittu jopa muuttavan geenien toimintaa ja ohjelmassa kerrottiin, että yli puolet länsimaisista lääkärillä käynneistä johtuvat stressin aiheuttamista sairauksista. Muun muassa unettomuus, korkea verenpaine, hedelmättömyys ja levottomuus olivat stressistä aiheutuvia oireita. Voin yhtyä tähän, sillä kun itse olen aikaisemmin kärsinyt stressistä, se on ilmennyt vaikeina unihäiriöinä, vatsaoireina ja ihottumina. Kun olen alkanut panostaa stressin hallitsemiseen, ja muuttanut elämääni stressivapaammaksi, oireeni ovat kadonneet. Ohjelmassa muuten suositeltiin erityisesti liikuntaa stressin poistamiseen. Toimii!

Kiinnostavaa oli, että (uskonnollisen tai vakaumuksettoman) meditoinnin vaikutuksia stressin alenemiseen oli tutkittu. Meditoinnin oli katsottu laskevan verenpainetta ja hidastavan sykettä, aineenvaihduntaa ja hengitystahtia. Itse olen meditoinut aiemmin, ja muistan silloin nukkuneeni paremmin ja olleeni muutenkin iloisempi. Ohjelmassa todettiin jo 10 minuutin päivittäisen meditaation auttavan… Pitäisiköhän taas alkaa itsekin… ehkä yritän ainakin.

Myös mielikuvaharjoittelulla oli todettu olevan paljon vaikutuksia sairauksien parantumiseen ja visualisointia käytettiin parantumisprosessissa muun hoidon ohessa.

Ohjelmassa sanottiin niin osuvasti, että keho ei ole kone, jota korjataan vain lääkkein ja leikkauksin. Ihmisen psyykellä on valtava voima. 

Tässäpä ajateltavaa! Ja myös paikka omien asenteiden tarkastelulle ja asennemuutokselle. Sanoo eräs, joka juo taas inkivääri-sitruunajuomaa ja psyykkaa itseään parantumaan flunssasta.

P.s. Seuraavassa jaksossa käsitellään telepatiaa. Tuskin maltan odottaa!

Persus liekeissä, mutta ilman stressiä

Posted on by

Onpas mahtava olo!! Viime yö mentiin vain kahdella heräämisellä. Vaikka kävin melko myöhään nukkumaan kiitos Dr. Wayne W. Dyerin opuksen Löydä henkinen minäsi ja heräsin jo 6.15, olo on jälleen kuin uudella ihmisellä. Ja tämä fantastinen virkeys ja upea olo eivät siis tällä kertaa johtuneet Dyerista, vaan siitä, että sain nukkua! Olen kiitollinen.

Tänään päivä on vielä niin hajanainen, että kirjoittelen juttuja kotoa käsin. Ohjelmassa on myös kolme tuntia liikuntaa: sisäpyöräilyä, intervallia ja bodypumpia. Aamun olen viettänyt myös pumppiohjelmaa mieleeni palauttaen, sillä edellisestä BP-ohjauksesta on aikaa kolme pitkää kuukautta! Cd:n kertakuuntelun jälkeen tunnen osaavani ohjelman suht hyvin, ja tämän päivän jälkeen seuraava tunti onkin jo huomisaamulla, joten en todellakaan aio stressata asiasta. Enemmän minua mietityttää se, miten sunnuntaina pääsen ylös sängystä, lihaskipu tulee olemaan todella käsin kosketeltavaa ja tuskallista, hih. Voi olla niin sanotusti persus liekeissä. Siitä huolimatta odotan innolla myös pumppiohjausten alkamista. Paitsi että se on hauskaa, saan sen avulla myös viime aikoina reistailleen selkäni kuntoon. Ja sanotaanhan sen olevan maailman nopein tapa päästä huippukondikseen… Odotan innolla sitä, että saan viimeisetkin jenkkakahvat karistettua vyötäröltäni.

Netissä leviää Stressitön syyskuu -hanke. En ole aivan täysin selvillä, onko siinä kyse muusta kuin stressivapaasta syyskuusta (hyvä sekin toki), mutta oma projektini Stressitön loppuelämä on käynnissä ihan mukavasti. Tietenkään stressikäyrää kohottavia tilanteita ei voi kokonaan välttää. Itselläni ne tilanteet liittyvät usein väsymykseen eli tsiljoonaan yöherätykseen. Silloin ei ole helppoa nähdä maailmassa niitä kauniita asioita, joita se tarjoaa.

Loppujen lopuksi stressaamisen välttäminen on kuitenkin itselleni aika helppoa. Tarvitsen riittävästi unta, säännöllisesti ruokaa. Hippasen laiskottelua, paljon liikuntaa, sopivasti yhdessä oloa rakkaiden ja ystävien kanssa. Ei liikaa säntäilyä edes takaisin. Ei liian kireitä aikatauluja. Nykyään en ota enää liian montaa asiaa samalle päivälle tehtäväkseni, vaikka ne asiat olisivat kuinka kivoja. Ja jos asia ei johdu minusta, esimerkiksi en saa kysymykseeni vastausta tai sähköpostiani ei noteerata, ei sitten. Kyllä nekin asiat hoituvat, kun niiden aika on. Itselläni päivä kerrallaan eläminen on tehnyt oloni huomattavasti stressivapaammaksi. Kaikkeen ei voi tietenkään suhtautua kyseisellä mentaliteetilla, on asioita, joista on pakko sopia etukäteen ja jotka on huomioitava, vaikka ne eivät tänään tapahdukaan.

Jossain vaiheessa huomasin stressaavani siitäkin, että en ehtinyt nähdä ystäviäni riittävästi tai sitten jouduin perumaan näkemisiä esimerkiksi siksi, että huonosti nukutun yön jälkeen olin niin väsynyt, että en vain yksinkertaisesti jaksanut tavata ketään. Siitä opin sen, että en sovi ainakaan kovin pitkän ajan päähän yhtään mitään.

Voihan sitä ottaa puhelimen käteen ihan ex tempore, soittaa ja kysyä, nähdäänkö tänään.