Kakkuöverit

Tänään on ollut luksuspäivä pikku elämässäni. Paitsi että sain viettää sen kuopukseni kanssa, hommat menivät nappiin: Löysin pari erinomaista haastateltavaa ja sain vetoapua kollegalta, jota en edes tunne. Kiitos hänelle! Löysin myös kirjastosta loisto-opuksia ja voitin kasvohoidon kahdelle hulppeassa Kämp Spa:ssa. Kaveriksi kasvohoitoon uhrautui tytär, 14. En useimmiten liene parasta seuraa yhtään minnekään, mutta nyt hän vapaaehtoisesti lupautui mukaan. Kas kummaa!

Vielä siitä auttavasta kollegasta. Tiedän, että olen hehkuttanut asiaa blogissani useinkin, mutta törmään nykyään päivittäin auttavaisiin, empaattisiin ja upeisiin tyyppeihin. Itsekin pyrin laittamaan hyvää kiertoon, mutta silti vain en voi lakata ihmettelemästä ja ihailemasta sitä, että jengi viitsii nähdä vaivaa toisten eteen, tuntemattomienkin. Se tekee aina vain yhtä hyvän mielen. Ihan mieletöntä, että uskaltaudutaan pois omalta tontilta etenkin siinä tapauksessa, kun tiedetään, ettei vaivanpalkaksi saa “muuta” kuin kiitoksen. Kun vilpittömästi tahtoo auttaa toisia ja saada heidät hyvälle mielelle, saa sen jossain muodossa takaisin, siitä olen varma. Saahan siitä loistofiiliksen itsellekin, kun voi auttaa jotakuta ja näkee, miten hyvä mieli siitä toiselle tuleekaan. Parasta!

Illalla meillä syötiin kakkua. Siitä piti huolen ruotsalainen, myös meidän perheemme suosima lastenvaatemerkki Polarn O. Pyret, joka täyttää kunnioitettavat 35 vuotta. Perjantaina kannattaa mennä POP:ille shoppailemaan, sillä raitamalliston asuista saa 35 prosentin alennuksen. POP:in myymälöissä kerätään muuten samana päivänä myös ehjiä ja hyväkuntoisia lastenvaatteita hyväntekeväisyysjärjestöille annettaviksi. Eli jos sinulla on kaapissasi ylimääräisiä lastenvaatteita, nyt pääset niistä helposti eroon ja voit samalla vielä auttaa.

Jaahas, huomaan epäkohdan! Mua odottaa puurolautanen, kun muut saa vetää kakkua.

Mä aion ihan just lätkäistä mun käden tohon kakkuun, jos sitä ei ala herua tähän suuntaan.

No ei sit, ehhehhee. Arvaa kumpi joutuu lähtee lenkille, se joka syö kakkua, vai se, joka vetää iltapuurot.

P.s. Kävimme myös Piksun kanssa Bestsellerin showroomilla tutkailemassa muun muassa Vilan, Selectedin, Onlyn ja Vero Modan tulevaa kautta. Piksu istui muina miehinä lattialla syömässä patonkia, toisten vieraiden laukkuja ja omia kenkiään, jotka olivat pysyneet jälleen jaloissa noin kaksi sekuntia. Kyllä olin tyytyväinen, kun pikku sokeripalani näytti parhaat puolensa räpyttelemällä pitkiä ripsiään ja esittämällä parasta tekonauruaan! Äidin tyttö.

Pr-toimistohulinaa vol. 1

Onpa ollut kiire! Hauskaa kyllä, että ohjelmassa on ollut vain kivoja asioita. Olen petrannut sujuvasti taitoani sanoa ei. Jos jokin asia, tilanne tai työjuttu aiheuttaa minussa stressireaktioita, vältän sitä.

Keskiviikkona kävin pyörähtämässä Pr-toimisto Milttonin Showroomilla. Paikka oli pressipäivän johdosta tupaten täynnä, ja pyörähdykseksi aiottu käväisy venähti, kuten arvata saattaa. En vain voinut sille mitään, että jäin kiinni suustani jatkuvasti! Vaientakaa minut!

Tarjonnasta jäi mieleeni muun muassa teemuki. Muovisessa mukissa on teesiivilä mukana, jonka saa kätevästi irrotettua. Mukia kallistamalla tee hautuu veteen, ja kun tee on riittävän vahvuista, muki kallistetaan vastakkaiseen asentoon ja hörps. Magisso-niminen, mukia valmistava firma muuten on suomalainen, vaikka minun ja erään ihastuttavan kollegani mielestä nimessä oli italialainen kaiku. Paikalla ollut Magisson edustaja totesi kuulevansa samaa jatkuvasti, mutta itse italialaisten mielestä merkki ei kuulosta kuulema lainkaan italialaiselta!

Mukia kallistamassa on tällä kertaa pikku käsi, tosin ei Piksun, vaan Piksun ystävättären.

Paikalla oli myös valokuvaaja, joka otti kuvan ja printtasi sen ulos samantien paperiversioksi HP:n tulostimella. Hauskaa! Harmi vain, että tukkani on aivan kamala, sillä pääsen kampaajalle vasta ensi viikolla. Shame on me!

Hei olen Jenny, ja viime kampaajakäynnistä on hävyttömän pitkä aika.

Onneksi käteeni lätkäistiin punatukkaisen pelastus, nimittäin Fudgen Red Head Conditioning Treatment -hoito. Testaan sitä ja kerron siitä myöhemmin. Oli pakko sanoa hiusmerkkien edustajille, että olen oikeasti menossa kampaajalle ensi viikolla, älkää katsoko mun päätä juuri nyt. Heh.

Samalla reissulla tulin muuten huomanneeksi, että Uudenmaankadulle on avattu uusi karkkikauppa Sweetheart. Käykää katsastamassa fiini valikoima!

Namskutti! Itse ostin putiikista mansikkavaahtokarkkitankoja ja valkosuklaata.

Hieno päivä

Tänään oli yksinkertaisesti aivan mahtava päivä! Lähdin kotoa kymmeneltä ja olin takaisin espoolaisen metsän helmassa seitsemältä illalla. Siihen väliin mahtui monta hienoa kohtaamista, juttutuokiota, makunautintoa ja minulle nykyään poikkeuksellista rahantuhlaushetkeä. Mitään turhaa emme tosin hankkineet.

Ja kuvitelkaa: Söin kolmea erilaista kakkua, se kyllä kävi työstä. Shame on me again, mutta herkullista oli.

Tänään jatkuivat siis pressipäivät. Tapasin ensin Kampissa ystävättäreni ja suuntasimme yhdessä Pr-toimisto Marsaanaan. Siellä erityisesti tanskalaisen Noa Noa -merkin lastenvaatteet ja Adidaksen syksyn juoksukengät olivat mieleeni. Näin myös läjäpäin tuttuja, ystäviä ja kavereita. Söin grillattuja katkarapuja ja halloumi-juustoa. Namskutti.

Sieltä kipaisin vielä Bestselleriin katsastamaan syksyn uudet tuulet. Paitsi että paikalla olivat kaksi showroomia pyörittävää sähäkkää neitosta, myös upeat nahkalaukut ja erityisesti Name It -merkin lastenvaatteet veivät huomioni. Olisi mahtavaa päästä taas tekemään vauvojen muotijuttua.

Name It -merkillä on myymälä Kampissa. Paljon upeaa vaatetta on taas tulossa syksyksi.

Sitten hoidin hieman perheenemännän velvollisuuksia. Keskimmäisellä tyttärelläni on pian syntymäpäivä, ja vietimme tovin Tiimarissa hankkimassa kutsukorttitarvikkeita. Tarkkaa hommaa sellainen. Myös Piksu oli liittynyt tässä vaiheessa seuraamme ja availi ääntään niin kovaa, että koko Ympyrätalo kaikui. Otimme metron kohti Itäkeskusta Piksun yhä leikkiessä pientä baritonia. Eksyimme Lindexille, tartuimme “Osta 3, maksa 2″ -tarjoukseen ja shoppasimme Piksulle päällepantavaa. Lindexillä on myynnissä todella raikkaanvärisiä bodeja vauvoille: Oli kalakuosia, raitaa, pöllöä, vaikka mitä. Suosittelen.

Minulla oli haastattelu Aurinkolahdessa puoli kuudelta, mutta sitä ennen ehdimme vielä vierailemaan Piilo-lastenvaatekirpputorilla. Se toden totta muistutti enemmän lastenvaateputiikkia kuin kirpparia. Mukaan tarttui kaksi Polarn O. Pyretin tunikaa ja yksi ihastuttava IdaT.dk-merkkinen ruskea apinakuosinen body. Piilon omistajatar oli todella puhelias ja ystävällinen ihminen, vaatteet siististi järjestyksessä ja helposti hipelöitävissä. Täytyy tehdä pian uusintavisiitti paikkaan.

Piilo myi myös ihastuttavia käsin valmistettuja PaaPii-merkkisiä pehmoleluja. Niitä suunnittelee alaveteliläinen Anniina Isokangas. Piksu ihastui omaan pehmoonsa niin kovin, että aloin harkita toisenkin maatuskakaverin hankkimista. Huomasin, että merkillä on myös nettikauppa.

Piksu PaaPii-maatuskansa kanssa.

Piksu loves PaaPii.

Haastattelu meni erinomaisesti. Sain nauttia tovin merinäköalasta aurinkolahtelaisella parvekkeella. Ja kun aivan järkyttävän väsyneenä kävelin takaisin autolle, meinasin tikahtua nauruun. Minua odotti hassu näky: huoltojoukkoni olivat käyneet hakemassa pirtelöt.

Tätä sanoisin todelliseksi elämästä nauttimiseksi.

Ja kun vihdoin vielä väsyneempänä pääsimme kotiin, odotti toinen iloinen yllätys. Sain blogini ansiosta ihailijapostia. Ilahduin kamalasti siitä, että olen onnistunut ilahduttamaan jotakuta. Se jos jokin tuntuu mukavalta.

 

 

 

Töitä ja hupia

Olipas päivä. Tänään oli ohjelmassa kahden toimiston pressipäivillä käynti. Poimin ensin kasan tyttöjä kyytiini Perämiehenkadulta, ja suuntasimme yhdessä kohti Pr-toimisto Promodea. Siellä tunnelma oli tiivis, ja porukkaa oli paljon. Erityisesti mieleen jäivät kesämalliston leopardikuosiset Crocsit sekä D&G:n aurinkolasit, joiden sankojen painokuvio toi mieleen 1950-luvun punaruutuisen pöytäliinan. Reebokin Freestyler-klassikkotossuista oli tullut myös Easy Tone -versio. Hauskaa.

Promodesta suuntasimme sitten ToveriHki:in, joka on yksi tyylikkäimpiä pr-toimistoja kaupungissa. Vansilla, Fred Perryllä ja Paul Frankilla oli aivan valloittavan ihania vauvan- ja lastenvaatteita. Ruotsalaisen Jumperfabrikenin syysmallisto oli jälleen mieleeni, mutta ihastelen myös heidän kesäkauden mekkojaan, joita voi tilata nettikaupasta. Onneksi en tarvitse mitään, mutta joudun ehkä hankkimaan tämän.

Olin ajatellut olla lähes puhumatta siitepölyallergian ja käheän ääneni vuoksi, mutta hiljaisuudesta ei tullut mitään, voitteko kuvitella. Näin läjäpäin tuttuja ja puhua pulputin itseni näännyksiin, mutta hauskaa oli. Välillä työpäivät ovat tällaisia, käyvät huvista.

Pikkutyttöjen Vans-tossuja herkkuväreissä.

Kylttifriikkinä innostun myös vaatteista, joissa on sanoma.

Tänään sain myös avaimet Kaapelitehtaalle. Enää tarvitaan työpöydän raijaus työhuoneelle ja olen valmis aloittamaan.

Sain vanhemmiltani isäni käytössä olleen vanhan Billnäsin työpöydän, jonka äitini on saanut edesmenneeltä ystävättäreltään. Siinä kelpaa tehdä töitä! On upeaa, että työpöydälläni on tuollainen historia.

Kaapelitehdas on yksi lempipaikoistani kaupungissa. Ainakin vielä, hehe.

Jos tulee asiaa Kaapelitehtaalle, minut voi löytää C-rapusta. Ring ring, niin otetaan kupit kaffetta.

Hän sanoi sen kukkasin

Sain kukkia!

Takapihan pusikossa oli valtavasti valkovuokkoja!

Mutta eivätkö valkovuokot usein kuki äitienpäiväksi? Nyt ne näyttävät olevan muutaman viikon etuajassa.

Enää 7 päivää varsinaista äitiysvapaata, ja sitten alkavat työt. Toukokuun ensimmäinen viikko onkin täynnä kaikenlaisia infoja ja pressipäiviä. Se on hauskaa, sillä paitsi että niissä näkee pr-toimistojen uusimman tarjonnan, tilaisuuksissa tapaa myös paljon tuttuja ja kollegoja. Puss puss, poskisuukot sen kuin lentelevät.

Toukokuusta onkin tulossa kiireinen kuukausi työrintamalla, sillä jo sovittuja juttuja on kirjoitettava näppis sauhuten ja uusia työkontaktejakin ajattelin löytää. Mutta ei montaa viikkoa, kun voin vetäytyä ansaitulle kesälomalle.

Pää on täynnä kaikenlaisia ideoita, kun vain ehtisi työstää kaikkia valmiiksi asti.

Tosin mikäs kiire tässä on, valmiissa maailmassa.