Treenihehkutusta ja meditaatiota

Viimeiset kolme viikkoa ovat olleet melkoista pyöritystä, ja onkin taas mukavaa nähdä valoa tunnelin päässä ja ottaa vähän iisimmin. Silti minussa on riittänyt virtaa kuin pienessä kylässä! Olen varma siitä, että tämä ylitsepursuileva energiamäärä johtuu liikunnasta. On ihan mahtavaa päästä välillä työpöydän ääreltä treenaamaan. Olen liikkunut vähintään kolmesti viikossa ja enintään viikkotunteja on tullut 11. Ja voi pojat, miten olen nauttinut jokaisesta hikipisarasta! Mielettömintä on ollut huomata se, että olen jälleen tahtonut päästä liikkumaan. En ole mennyt urheilemaan väkisin tai pakolla, vaan siksi, että minä itse olen halunnut! Jei!!

Uusi Bodypump kannattaa kaikkien muuten käydä kokeilemassa, huh, mikä setti. Tänään laitoin pitkästä aikaa vähän lisää painoja kyykkyihinkin, kun huomenna saavat koipeni levätä, ellen sitten innostu juoksulenkille. On huippuhyvä fiilis, kun liikunnasta on muodostunut hankalan viime vuoden ja pakkopullatreenin ja äh mua ei vain kiinnosta treenata -vaiheen jälkeen jälleen elämäntapa, mitä se on itselleni aina (viime vuotta lukuun ottamatta) merkinnytkin. Eli nyt kaikki kevätväsähtäneet sielut lenkille, salille, spinnaamaan tai jumppaan, siitä saa virtaa! Vaikka olisin miten väsynyt salille mennessäni, sieltä lähtee henkisesti ainakin 10 vuotta nuorentunut ja pirteä ihminen kotia kohti. Koko perhe kiittää, kun äiti pitää huolta itsestään ja voi hyvin, vaikka sitten keskellä hektistä työsumaa. Ja jotain todella kummallista on tapahtunut, minun on alkanut tehdä mieli lähteä juoksemaan! Saa nähdä, tuleeko siitä säännöllinen rutiini vuosien tauon jälkeen.

Eräs juttu, joka minulta on taas jäänyt aivan tyystin, on meditointi. Kuukausia se oli jokapäiväinen iltapuhteeni, mutta nyt en ole meditoinut ainakaan 1,5 kuukauteen. Uusimmassa Anna-lehdessä 11/2012 on muuten kirjoittamani juttu meditaatiosta. Juttua varten haastattelin filosofi Jaan-Erik Arniaa, joka on itsekin kirjoittanut aiheesta blogissaan.

Luin juttuni lehdestä juuri äsken, ja taidan lukea sen toistamiseen. Jos saisin siitä vaikka itsekin innostusta jatkaa meditoimista!?

Parasta perjantaita!

Uudessa Annassa kirjoittamani juttu meditaatiosta. Kipi kapi lehtikipsalle!

Kassajonomeditointia

Anna-lehdessä (47/2011) julkaistiin tänään juttuni, jossa oli vinkkejä parempaan uneen. Jutussa sivuttiin myös meditaatiota, jonka osalta asiantuntijana toimi Kenzenin Jari Tuominen.

Meditaation olen maininnut aiemminkin muun muassa tässä postauksessa. Aiemmin kuvittelin sen pelkästään olevan tekemistä, johon pitää erikseen varata aikaa. Mitä enemmän siihen olen tutustunut, sitä enemmän olen alkanut ymmärtää, että oikeasti meditoida voi milloin ja missä tahansa. En tarkoita niin kutsuttua klassista meditointia, vaan enemmänkin arjessa tapahtuvaa keskittyneisyyden tilaa, jolloin ainakin yritetään sulkea omassa pääkopassa jylläävää loputonta keskustelua. Ja se se vasta onkin vaikeaa! Mitä enemmän olen yrittänyt meditoida, sitä enemmän vakuutun siitä, että meditoinnin oppiminen vie kuukausia, vuosia jollei lopun elämää. Ja muutenkin, voi olla että kaikki eivät pidä arjessa tehtyä asiaan keskittymistä “oikeana” meditaationa. Mutta sillä ei ole oikeastaan väliä. Tärkeintä on se, että se, mitä itse tekee, tuntuu itsestä hyvältä ja oikealta. Jos minun tekemäni harjoitukset eivät ole jonkun mielestä oikeaoppista meditaatiota, se sopii minulle ja kunnioitan hänen mielipidettään.

Minua kuitenkin lohdutti suuresti se, että juttua varten Jari Tuominen totesi, että vaikka meditaatio kannattaa ottaa tosissaan, sen ei tarvitse olla mitään kaavoihin kangistunutta munkkimeininkiä. Hän myös vinkkasi, että yksi tapa sulkea informaatiotulvaa on omaan hengitykseen keskittyminen. Itselläni onkin tapana hengitellä hiljakseen ja aina uloshengityksellä ajatella lausetta: Minä rentoudun ja rauhoitun. Lyhytaikainen meditaatio on aktiivista kehon ja mielen hallintaa. Periaatteena voi Tuomisen mukaan vaikkapa pitää sitä, ettei aina tarvitse miettiä ja pohtia, vaan voi vain olla. Siinäpä haaste meille monelle: Vain oleminen.

Kirjastosta löysin käytännönläheisen meditaatio-oppaan. Boris Aranovichin kirja Meditaatioita joka tilanteeseen (Delfiini Kirjat 2010) valottaa meditaatiota, sen hyötyjä ja tekniikoita selkeästi ja helposti ymmärrettävästi. Kirja tarjoaa myös lukuisia vinkkejä, miten voi meditoida vaikkapa kassajonossa odotellessa, suihkussa tai autossa istuessa.

Suihkussa: Mene suihkuun. Sulje silmäsi. Näe, miten kehoa pitkin valuva vesi huuhtoo pois väsymyksen, ärtymyksen ja jännitykset. Tee mielikuvasta mahdollisimman värikäs.

Kävellessä: Keskitä huomiosi askeliin. Aivot alkavat reagoida liikkeen monotonisuuteen ja yhteys alitajuntaan alkaa avautua. Tunne, miten jalkalihaksesi täyttyvät energialla ja vahvistuvat askel askeleelta.

Kassajonossa: Sen sijaan, että ärsyynnyt siitä, kun joudut odottamaan, käännä huomio sisimpääsi. Keskity käsiisi. Purista sormesi hyvin hitaasti nyrkkiin (noin kolmessa minuutissa). Ajattele samalla mieltäsi vaivaavaa kysymystä samalla sormiisi keskittyen.

Omaksi suosikikseni on noussut tuo sormien puristaminen nyrkkiin hitaasti. Kokeilepa! Itsellä se tuntuu toimivan. Lisäksi myös joskus hoen simppeliä kiitosmeditaatiota Länsiväylää huristellessani. Siinä kuulkaa ehtii olemaan hyvin kiitollinen, erityisesti jos pukkaa ruuhkaa.

Onnen lähteet kirjoitti hetki sitten siitä, miten hän pyrkii vain olemaan silloin, kun nukuttaa lastaan. Myös minä nukutan joka ilta Piksua, 11 kk. Välillä puuhassa kestää vartti, välillä tunti. Ennen otin usein makkariin mukaan kännykän ja surffailin samalla Facebookissa, mutta nykyään keskityn vain lapseen ja kyseiseen hetkeen. Toisinaan olen täysin hiljaa, toisinaan hoen erityyppisiä mantroja. Ja kas, Piksun nukahtaminenkin on alkanut tapahtua nopeammin.

Hieman jännittyneenä odotan huomista, sillä on menossa henkilökohtaiseen meditaatio-opetukseen, jossa ilmeisesti tulen saamaan oman meditaatiotekniikan. Vielä muutama vuosi sitten en olisi rohjennut moiseen yksin, nyt ajatuskin tuntuu innostavalta!

Jaahas, se on taas nukkumaanmenoaika, kun mutsi aloitti ton värssyämisen. Olisi tosi kiva, että se keksisi jotain uutta sanomista välillä, kroooooooooh!

 

Keho ei ole kone

Yle Teemalta tuli eilen illalla todella kiinnostava dokkari Mielen salattu voima, jonka ensimmäinen osa käsitteli sitä, millainen vaikutus ajatuksen voimalla on sairauksiin ja niistä parantumiseen. Katsokaa se! Dokkarin eka osa on mahdollista nähdä uusintana ja sen voi katsoa myös netissä.

Olin aivan innoissani, sillä ohjelma esitti painavaa tutkimustietoa asioista, joista jatkuvasti myös elämäntaito- ja itsensä kehittämiskirjoissa kerrotaan. Toki asiat saavat monen silmissä ihan erilailla uskottavuutta, kun niistä puhuvat huippuyliopistojen professorit ja tutkijat.

Useat erimaalaiset tutkijat nimittäin kertoivat ihmisen oman asenteen vaikutuksesta sairauksien hoidossa ja myös niiden synnyttämisessä. Dokumentissa kerrottiin nuoresta miehestä, joka oli osallistunut mielialalääketutkimukseen. Riideltyään tyttöystävänsä kanssa mies veti suutuspäissään yliannostuksen lääkkeitä, mutta pääsi viimeisillä voimillaan sairaalaan, jossa hänen todettiin kärsivän myrkytysoireista. Mies sai muun muassa kuusi litraa suolavettä suoneen, mutta nopea pulssi ja matala verenpaine eivät alkaneet kohentua. Lopulta hoitohenkilökunta soitti lääketutkimusta vetäneelle lääkärille, jotta sairaalassa saataisiin selville lääke, jota mies oli ottanut. Kävi ilmi, että hän oli saanut lumelääkettä, syönyt siis 29 kalkkitablettia ja kehittänyt myrkytysoireet omassa päässään. Tämän selvittyä miehen tila normalisoitui vartissa ennalleen! Mielen, kehon ja ajatustoiminnan vaikutus on uskomatonta. 

Ohjelmassa myös kerrottiin, että ihmisen kielteisen odotukset pahentavat tilannetta. Ja että potilas voi kehittää itse oireita siitä, mistä lääkäri on häntä varoittanut. Ajatuksen voima voi siis jopa sairastuttaa ja omalla asenteella on iso merkitys.

Olenhan itsekin sitä mieltä, että ajatuksen voimalla on iso vaikutus ihan joka päiväisessä arjessa ja esimerkiksi omissa mielialoissa. Jos aamulla jo herää vattuuntuneena ja ajattelee, että päivästä tulee ihan surkea, näin tapahtuu. Kun ajattelee positiivisia, pysyy positiivisemmalla mielellä. Kun ajattelee hyviä asioita, tapahtuu hyviä asioita. Kun pyrkii näkemään epäonnistumisissa ja epäonnessa jonkun opetuksen, pääsee asiasta nopeammin yli kohti hyviä juttuja. Jos jatkuvasti kieriskelee negatiivisuudessa ja pahassa olossa, takuulla juuri nuo tuntemukset lisääntyvät.

Ohjelmassa puhuttiin myös stressistä, joka on yksi vaarallisimpia nykyaikamme sairauksia. Sen on tutkittu jopa muuttavan geenien toimintaa ja ohjelmassa kerrottiin, että yli puolet länsimaisista lääkärillä käynneistä johtuvat stressin aiheuttamista sairauksista. Muun muassa unettomuus, korkea verenpaine, hedelmättömyys ja levottomuus olivat stressistä aiheutuvia oireita. Voin yhtyä tähän, sillä kun itse olen aikaisemmin kärsinyt stressistä, se on ilmennyt vaikeina unihäiriöinä, vatsaoireina ja ihottumina. Kun olen alkanut panostaa stressin hallitsemiseen, ja muuttanut elämääni stressivapaammaksi, oireeni ovat kadonneet. Ohjelmassa muuten suositeltiin erityisesti liikuntaa stressin poistamiseen. Toimii!

Kiinnostavaa oli, että (uskonnollisen tai vakaumuksettoman) meditoinnin vaikutuksia stressin alenemiseen oli tutkittu. Meditoinnin oli katsottu laskevan verenpainetta ja hidastavan sykettä, aineenvaihduntaa ja hengitystahtia. Itse olen meditoinut aiemmin, ja muistan silloin nukkuneeni paremmin ja olleeni muutenkin iloisempi. Ohjelmassa todettiin jo 10 minuutin päivittäisen meditaation auttavan… Pitäisiköhän taas alkaa itsekin… ehkä yritän ainakin.

Myös mielikuvaharjoittelulla oli todettu olevan paljon vaikutuksia sairauksien parantumiseen ja visualisointia käytettiin parantumisprosessissa muun hoidon ohessa.

Ohjelmassa sanottiin niin osuvasti, että keho ei ole kone, jota korjataan vain lääkkein ja leikkauksin. Ihmisen psyykellä on valtava voima. 

Tässäpä ajateltavaa! Ja myös paikka omien asenteiden tarkastelulle ja asennemuutokselle. Sanoo eräs, joka juo taas inkivääri-sitruunajuomaa ja psyykkaa itseään parantumaan flunssasta.

P.s. Seuraavassa jaksossa käsitellään telepatiaa. Tuskin maltan odottaa!