Tag Archives: kirpputori

Elä täysillä

Posted on by

Törmäsin Elämä on nyt -blogissa hienoon mietelauseiden sikermään. The Holstee Manifesto -julistuksessa tiivistetään monta hyvää asiaa. Minusta on upeaa, että siinä innostetaan elämään täysillä ja tekemään sitä mitä rakastaa, mutta ei myöskään liikaa tuijotella mahdollisia virheitä vaan kannustetaan toimintaan.

Jos esimerkiksi et pidä jostain elämäsi alueesta tai työstä jota teet, vastaus on yksinkertainen: Irtisanoudu tai muuta elämääsi.

Kukaan muuhan sitä ei voi tehdä puolestasi. Sinä voit.

Jos nyt oikein ymmärsin, manifestin kehitti kolme amerikkalaista tyyppiä muutama vuosi sitten. Sanoman ympärille kehittyneessä nettikaupassa myydään muuten kaikkea mahdollista: Ekotuotteita on tarjolla aina kestovaipoista lompakoihin. Ja totta kai tuota mietelauseposteria saa monessa eri koossa. Postittavat myös Eurooppaan. Helmi homma!

Kuva: shop.holstee.com

Blogini kävijämäärä ampaisi muuten tänään hetkellisesti kohti taivasta. Kiitos siitä kuuluu Piilo-lastenkirpputorin omistajatar Hannalle, joka oli postannut kirjoitukseni Piilosta kirppiksen facebook-sivuille. Kliffaa!

Itsekin pohdin tyttärieni kanssa, josko vuokraisimme Piilosta myyntipöydän viikoksi. Vaan raaskiiko noista Piksun söpöläisistä, pieneksi jääneistä vaatteista luopuakaan. Hänen garderoobinsa kun on (ja on ollut) niin täydellinen ja koottu rakkaudella.

Minulla on sellainen olo, että tulevasta viikosta tulee hyvä, ellei täydellinen.

Ja huomenna aion lenkille, vaikka maailma räjähtäisi.

Kuva:365q.ca

Ei se määrä, vaan se laatu

Posted on by

Ennen kun Piksu syntyi, jotenkin ihan hurahdin vauvanvaatteisiin. Minä, joka inhoan turhaa tavaraa ja pyrin yksinkertaistamaan moninkertaistamisen sijaan!

Haalin ihastuneesti huokaillen pikkuruisia asuja kirppareilta, ystävämyynneistä, Huuto.netistä ja jotain sain kavereiltakin. Oli Gap Babya, Burberrya, Molo Kidsia, Ej Sikke Lejtä, Katvigia ja vaikka mitä. Sukelsin aloittelijana lastenvaatemerkkien maailmaan ja aloin ymmärtää, mikä on in, hip ja pop.

Vaikka ostin yhden asun sieltä, toisen täältä, lopputulos oli se, että ennen kuin koko vauvaa edes oli maailmassa, hänellä oli kaksi valtavaa laatikollista vaatteita. Plus vielä äitiyspakkauslaatikon sisältö.

No, siitähän syntyi ongelmia, kun kledjut eivät tahtoneet mahtua minnekään. Ja kun Piksu vaikutti olevan tiiviisti ruoka-aikaan kotona ja keräsi massaa kiitettävästi, pieneksihän vaatteet jäivät yhdessä hurauksessa.

Piksun kuusi päivää vanhempi serkkutyttö on Piksua hoikempi, joten jotain olemme kierrättäneet hänelle. Loput pieneksi jääneet vaatteet on pakattu kellariin ja nyt tilanne hoitopöydän vaatelaatikoissa vaikuttaa stabiililta.

Olenkin päättänyt, että tästä lähtien hankin Piksulle enää vain muutamia asuja, enkä mitään turhaa. Laatua, mutta kappalemääräisesti vain vähän vaatetta. Ei se määrä, vaan se laatu.

Mutta yhdessä paikassa on pakko piipahtaa käymässä. Vuosaaressa avautui tänään Piilo-lastenvaatekirppis, jota on hehkutettu joka puolella. Lisää kuvia Piilosta voi katsoa sen omistajattaren blogista.

Mitäpä sitä ei tekisi lastenvaatteiden eteen, kuten reissaisi Espoosta Vuosaareen. Nipistän itseäni.

Tässä pieni pikkiriikkinen murto-osa Piksun asuista:

 

Sisustuskärpäsen puraisema

Posted on by

Olemme asuneet kodissamme ensi viikolla puoli vuotta. Pahoja puutteita ei ole, vaan kaikki on aika kliffasti. Onneksi kuitenkin pienimuotoinen sisustuskärpänen puraisi minua, sillä pari pinnatuolia uupuu ruokapöydän ympäriltä, seinät kaipaisivat kuvitusta ja parvekkeet pitäisi saada kesäkuntoon.

Olen myös pidemmän aikaa etsinyt olohuoneeseen uutta 1950-luvun pientä teak-lipastoa hajonneen tilalle vihreäsamettisen perintötuolin viereen. Lisäksi tarvitsisin muutaman vanhan puulaatikon aikakauslehdille, joita lojuu siellä täällä. Mutta siinä saa olla kaikki, sillä minähän pyrin yksinkertaistamaan  kaikkea elämässäni moninkertaistamisen sijaan.

Kävin viime viikolla Matinkylän Kierrätyskeskuksessa, mutta en löytänyt haluamaani. Valkoisia pinnatuoleja oli, mutta itse kaipaisin värikkäitä. Kuka kumma muuten niitä vanhoja koinsyömiä sohvia oikein ostelee? Osa niistä vaikutti olevan lähes kaatopaikkakamaa.

Jatkan siis etsintää. Täytynee suunnata kirpparille ja ajattelin ensi viikolla piipahtaa myös Tattiksella. Odotukset ovat kovat, toivottavasti en tule pettymään.

Keltainen on hyvä mausteväri sisustuksessa. Meiltä löytyy myös ripaus punaista, turkoosia ja vihreää. Muuten olen alkanut pitää yhä enenevissä määrin rehdistä valkoisesta.

Keltainen pinnatuoli on ostettu Huuto.netistä kymmenellä eurolla.

Kirjat voisi järjestää hyllyyn värin mukaan.

Kernilaukku odottaa Piksun tarhaikää.

Keräilin ennen vanhoja metallipurkkeja. Jätin itselleni vain rakkaimmat.

Mäntyharjulaiselta itsepalvelukirppikseltä löytyi hauska taulu, jolla oli rumat ruskeat kehykset. Puoliso keksi leikata kuvan 4 osaan ja laittoi jokaisen omaan kehykseensä.

Ja viimeisenä mutta ei vähäisimpänä: tärkein ihan minkä tahansa värisistä sisustuselementeistä.