Tag Archives: Kaapelitehdas

Postia Kaapelilta

Posted on by

Terveisiä työhuoneelta! Mikä siunattu rauha. Hieman kyllä pelotti, kun jouduin tulemaan läpi pimeän käytävän. Valojakin jouduin etsimään pienen tovin. No, eiköhän tämä tästä helpotu.

Äsken tein jälleen yhden käännösjutun (niitä on jostain syystä siunaantunut kuin sieniä sateella) ja nyt laadin haastattelukysymyksiä. Jotenkin boheemi olo, sitä se Kaapelitehdas teettää.

Kun elämä on muutenkin jonkinlaisessa käännekohdassa, aloin harkita, josko pitäisin tovin facebook-taukoa. Viime kerralla kun olin fb-lakossa parin kuukauden ajan, sain huolestuneita yhteydenottoja kännykkääni. Oletko ok? Miksi poistit minut fb-ystävistäsi? Onko jokin hätänä?

En kärsinyt suuresta hädästä. Minulle vain oli tullut sellainen olo, että tahdon hetken rauhan tuosta koukuttavasta keksinnöstä.

Tosin sitten tulisikin tenkkapoo, kun pitää etsiä haastateltavia. Siinä fb on ollut niin kätevä. Ärsyttävää, että joudun edes pohtimaan tällaisia. Täytyy hieman vielä jalostaa ajatusta.

Kuva: 365q.ca

 


Töitä ja hupia

Posted on by

Olipas päivä. Tänään oli ohjelmassa kahden toimiston pressipäivillä käynti. Poimin ensin kasan tyttöjä kyytiini Perämiehenkadulta, ja suuntasimme yhdessä kohti Pr-toimisto Promodea. Siellä tunnelma oli tiivis, ja porukkaa oli paljon. Erityisesti mieleen jäivät kesämalliston leopardikuosiset Crocsit sekä D&G:n aurinkolasit, joiden sankojen painokuvio toi mieleen 1950-luvun punaruutuisen pöytäliinan. Reebokin Freestyler-klassikkotossuista oli tullut myös Easy Tone -versio. Hauskaa.

Promodesta suuntasimme sitten ToveriHki:in, joka on yksi tyylikkäimpiä pr-toimistoja kaupungissa. Vansilla, Fred Perryllä ja Paul Frankilla oli aivan valloittavan ihania vauvan- ja lastenvaatteita. Ruotsalaisen Jumperfabrikenin syysmallisto oli jälleen mieleeni, mutta ihastelen myös heidän kesäkauden mekkojaan, joita voi tilata nettikaupasta. Onneksi en tarvitse mitään, mutta joudun ehkä hankkimaan tämän.

Olin ajatellut olla lähes puhumatta siitepölyallergian ja käheän ääneni vuoksi, mutta hiljaisuudesta ei tullut mitään, voitteko kuvitella. Näin läjäpäin tuttuja ja puhua pulputin itseni näännyksiin, mutta hauskaa oli. Välillä työpäivät ovat tällaisia, käyvät huvista.

Pikkutyttöjen Vans-tossuja herkkuväreissä.

Kylttifriikkinä innostun myös vaatteista, joissa on sanoma.

Tänään sain myös avaimet Kaapelitehtaalle. Enää tarvitaan työpöydän raijaus työhuoneelle ja olen valmis aloittamaan.

Sain vanhemmiltani isäni käytössä olleen vanhan Billnäsin työpöydän, jonka äitini on saanut edesmenneeltä ystävättäreltään. Siinä kelpaa tehdä töitä! On upeaa, että työpöydälläni on tuollainen historia.

Kaapelitehdas on yksi lempipaikoistani kaupungissa. Ainakin vielä, hehe.

Jos tulee asiaa Kaapelitehtaalle, minut voi löytää C-rapusta. Ring ring, niin otetaan kupit kaffetta.

Avaimet työhuoneelle!

Posted on by

Vaikka minua vaivaa karmeista karmein flunssa, olen tosi iloinen ja innoissani! Tekisi mieli hypähdellä, heittää kuperkeikkaa, puhallella serpentiiniä ja hihkua riemusta.

Ensi viikolla saan avaimet ja pääsen aloittamaan työhuoneella. Olen superfiiliksissä! En kirjoittele enää yöasussa keittiön pöydän ääressä, vaan saan pukeutua, meikata ja lähteä töihin. Hauskaa!

Olen siis niin onnekas, että työpöytäni sijaitsee tästä eteenpäin Kaapelitehtaalla. Samassa työtilassa voi nähdä ystäväni Teemun lisäksi myös kaksi muuta miestä: Jukan ja Stefanin.

Kun olimme muuttaneet Espooseen eikä meillä toiminut netti kuukauteen, kirjoittelin päivät pitkät Kaapelin kahvilassa kuuden euron aamiaisen voimin. Tykkään Kaapelitehtaan boheemista ilmapiiristä ja ihmisvilinästä.

Ehkä saan työhuoneella myös bestsellerini kirjoittamisen parempaan vauhtiin. Nyt on takkuillut niin kirjan kuin kirjoituskoulun tehtävienkin tekeminen.

Flunssan vuoksi tämä ei todellakaan ole minun viikonloppuni, mutta minulla on fiilis, että nyt alkaa tapahtua paljon hyviä, mahtavia ja upeita asioita!