YLE TV 1 -kanavalta tuli aamulla erittäin kiinnostava ruotsalaisdokumentti Tyhjät pihat, autiot tehtaat. Yritin äsken etsiä ohjelmaa Yle Areenasta, mutta ilmeisesti se ei ole sieltä saatavilla. Harmi.
Dokumentissa seurattiin taloushistorioitsija, valokuvaaja Jan Jörnmarkin matkaa läpi Ruotsin kuvaamassa tyhjäksi jääneitä rakennuksia: tehtaita, kokonaisia autioituneita teollisuuskaupunkeja ja esiteltiinpä dokumentissa tyhjilleen jätetty jättimäinen toimistorakennus, joka sijaitsee keskellä Tukholmaa. Myös 1960-luvulla kulta-aikaansa elänyt Lindfors Folketspark kumisi tyhjyyttään.
Rakennusten hylkääminen ja niissä elämän totaalinen loppuminen on järkyttävän surullista! Jos minulla ei olisi ollut niin hauskaa seuraa, olisin luultavasti kyynelehtinyt vuolaasti ohjelmaa katsoessani. Jörnmark itsekin totesi, että jos hän olisi romantikko tai nostalgiaan taipuvainen, hän olisi varmaankin itkenyt ajaessaan Ruotsin läpi etsiessään hylättyjä paikkoja. Ja mikä kurjinta, Jörnmark totesi tämän ilmiön olevan loppumaton. Niin kauan kun halutaan uusia raaka-aineita, uusia mitä tahansa, on niiden kasvumahdollisuuden takia tuhottava jotain muuta. Muuten ei ole pääomaa, luonnonvaroja tai työvoimaa uusille asioille.
Jotta jokin voi kasvaa, jonkin muun täytyy kadota.
Kammottavaa. Surullista. Ahdistavaa.
Eikä vain Ruotsissa, onhan vastaavaa myös meillä. Ensimmäisen kerran noteerasin asian muualla kuin maaseudullamme, kun muutimme kantakaupungista Espooseen. Yhtäkkiä tunnuin joka kulmalla törmäävän hylättyihin ja autioituneisiin rakennuksiin. En vain voinut lakata miettimästä, kuka näissä rakennuksissa oli asunut? Miksi lähdön hetkellä jotkut olivat jättäneet taloihin koko omaisuutensa? Mitä taloissa asuneille ihmisille oli tapahtunut? Mikä oli syy sille, että talo oli ollut pakko hylätä?
Itse en pidä ajatuksesta, että jatkuvasti on pakko rakentaa uutta, ja vanha jätetään joko niille sijoilleen tai tuhotaan. Mitä lie tapahtuu maaseudullemme, joka jo nyt pullistelee autiotaloja ja autioituneita maatiloja. Maailmassa on 7 miljardia ihmistä, jotka kuluttavat koko ajan 1,5 maapallon luonnonvaroja, mutta silti jatkuvalle uuden haalimiselle ei ole loppua näkyvissä. Toiset maanosat ovat ylikansoitettuja, kun taas meillä tyhjää lääniä riittää. Miksi, se ei aina tahdo mennä jakeluun.
Jan Jörnmarkin nettisivuilla voi käydä katsomassa miehen valokuvia. Tosin häntä kiinnostavampia kuvia on ottanut kotimaisen Aikamatka-sivuston pitäjä, jonka kuvat erityisesti hylätyistä sairaaloista ovat todella, todella pysäyttäviä.
Toivottavasti en näe painajaisia.
Kuva: Jan Jörnmark
