Ajattele suuria!

Oih, hyviä asioita tapahtuu nyt urakalla omalle perheelle ja ystäväpiirille. Erityisen kivaa on seurata, kun ihmiset uskaltavat repäistä ja seurata haaveitaan. Yksi on alkanut kirjoittaa lehtijuttuja, toinen irtisanoutui ja on muuttamassa naapurimaahan ja kolmas suunnittelee menestysbisneksiä. Voi sitä innostuksen määrää, kun asiat alkavat lutviutua ja se oma juttu löytyy. Toisen innostukseen on ihana lähteä mukaan, se antaa itsellekin paljon. Tulee hyvä mieli toisen puolesta, ja itsekin saa ihan eri lailla lisäpontta omien haaveiden toteuttamiseen.

Monet haluavat itselleen onnea, mutta vain harvat päättävät etsiä sitä. 

Juttelin tänään ystäväni kanssa siitä, miten moni on kovin vaatimaton oman osaamisensa suhteen. Kehujakaan ei oikein osata ottaa vastaan ja oman työn jälkeä vähätellään. Tässä en nyt tarkoita sitä, että pitäisi jatkuvasti brassailla tai leijua omien suoritustensa varassa, mutta hippusen ylpeä saa ja pitääkin olla. Jos joku esittää sinulle kohteliaisuuden, kiittää sinua hyvästä työpanostuksesta tai kehuu kivaa puseroasi, älä nolostu, vaan kiitä. Älä heti ala selitellä, että tää nyt vain oli tällaista tuuria tai nooooo ei tää nyt mikään iso juttu ollut tai kyllä se naapurin Liisa vain hoiti siltikin tän homman minua paremmin ja kyllä tää paita näyttää Maijan yllä paljon kauniimmalta. 

Ja olen niin sitä mieltä, että ihmisten pitäisi enemmän kannustaa toisia ja iloita toisten puolesta! Moni ottaa toisen onnen, saavutukset tai menestyksen henkilökohtaisesti, niin kuin se olisi itseltä pois. Haloo! Sama pätee onnellisuuteen, siitäkään ei oikein uskalleta puhua, sillä sellainen katsotaan niin usein kehuskeluksi. Äääh! Nyt ne kynttilät pois vakan alta  tukahtumasta!

Se, kun joku saavuttaa jotain, menestyy ja on tyytyväinen elämäänsä, on hieno asia! Sellainen motivoi minua yrittämään myös.

Ja sitäpaitsi: Onnen luomisessa on kyse oikeiden olosuhteiden luomisesta. Kuka tahansa pystyy siihen.

Onni, onnellisuus, menestys ja saavutukset ovat meidän jokaisen ulottuvilla.

Pienet ihmiset voivat tyrmätä suurtenkin ajattelijoiden ideat.

Ajattele suuria siitä huolimatta!

 

Kaunein sana ikinä

Työpöydälläni odotti uusin Vauva-lehti. Kirjoitin sinne jutun siitä, miten raskaus voi yhdistää tai erottaa ystävykset. Koko lehti vaikutti olevan pullollaan kiinnostavia artikkeleja, täytyy itsekin aktivoitua Vauva-lehteen ideoimisen kanssa. Joten jos teillä on pakottavia vauva-aiheisia juttutarpeita, joista ehdottomasti haluatte lukea tai tulla ehkä jopa kuulluksi, saa vinkata!

Meillä vauva-aika alkaa olla pian ohi, pikku kääröstämme on kasvanut kuin huomaamatta terhakka taapero. Tämän hetkisiä, erityisiä kiinnostuksen kohteita ovat kaukosäätimet, kännykät, lieden nappulat ja eteisessä lojuvat kengät. Jos siskojen huoneiden ovet ovat unohtuneet auki, tuntuu kuin taivas olisi siirtynyt maan päälle! Siellähän on nukkekoti ja kaikenlaista muuta, mikä on kyllä ehdottomasti kielletty joka paikkaan ehtiviltä taaperoilta.

Ikuinen klisee siitä, että lapset kasvavat niin nopeasti, on kyllä fakta. Onneksi olen saanut olla kotona huolimatta siitä, että käyn myös töissä. Jos en olisi freelancer, en olisi töihin menoa valinnutkaan.

Eilen vietimme hurjan hauskan päivä Piksun kanssa. Kävimme muun muassa serkkua tapaamassa ja kirjastossa siskojen kanssa. Tapahtumarikas päivä huipentui siihen, että Piksu hoki maailman hempeimmällä äänellä Äiti, äiti, äiti, vielä nukkumaan mennessäänkin. Kyllä kohottaa itsetuntoa, aiheuttaa pakahtuvaa rakkauden tunnetta ja nostaa fiiliksiä se, että on jollekin yksi maailman tärkeimmistä ihmisistä.

Kyllä arki ja lapset tekevät elämästäni täyttä. (Ymmärrän kyllä täysin muunkinlaiset valinnat, siis juhlan ja lapsettomuuden, hihih.) Ja kröhöm, kyllä äiti on ehdottomasti kauneimpia sanoja maailmassa!

Äiti-sanan hokemisen lisäksi maailman kivointa on pöristää huulilla brumm-brumm-brumm.