Aloin lukea Kaivarin Kanuunasta hankkimaani Sonia Choquetten Toteuta sydämesi toiveet -kirjaa. Tarkoitukseni oli mennä lähipuistoon fiilistelemään aurinkoa Piksun nukkuessa vaunuissa, mutta jäätävä tuuli muutti suunnitelmani. Pläräilin kirjaa umpijäässä ja vanttuut kädessäni. Kestin puoli tuntia, sitten luovutin. Täytyy sanoa, että flunssani ei siitä ainakaan parantunut.
En siis päässyt kirjassa alkua pidemmälle, sillä sisälle tullessamme Piksu heräsi. Ehdin kuitenkin lukea siihen asti, että kirjassa kehotettiin ihailemaan sitä elämäntilannetta, jonka on onnistunut jo luomaan, oli se kuinka kaoottinen tahansa. Hauska ajatus! Taidan ottaa sen päivittäiseen käyttöön.
Kirjassa myös todettiin, että jos elämän olosuhteet eivät tyydytä, silloin pitää päättää luoda jotain muuta. Omaa tilannetta tulisi käyttää laukaisualustana kohti unelmia. Tehtäväksi annettiin myös miettiä onnistumisia, joita omassa elämässä on kokenut ja luetteloida omasta mielestään suurimmat saavutukset nykyhetkeen asti. Se vasta haastavalta tuntuukin. Kuitenkin kun irrottautuu hetkeksi turhasta vaatimattomuudesta ja rypee hetken omakehussa, niin kyllähän niitä alkaa löytyä.
Jokunen päivä sitten Hesarissa kirjoitettiin turkulaisesta fysioterapeutista, joka 1990-luvulla oli myynyt kaiken ja lähtenyt Amerikkaan unelmiensa perään. Vaikka Amerikka on kaukana omista unelmistani, niin viehätyin tästä tuhkimotarinasta. Linkitin jutun facebook-sivuilleni ja otsikoin sen jotenkin tähän tyyliin, että Kaiken saa, minkä haluaa, jos on valmis tekemään töitä sen eteen.
Eräs kaverini sitten tarttui otsikointiini ja totesi, ettei edes ymmärrä, miksi se kaikki pitäisi saada, mitä haluaa. Itse ajattelenkin enemmän niin, että kaikkea ei kannatakaan haluta, vaan kannattaisi miettiä tarkkaan, mitä tahtoo, ja sitten tehdä töitä niiden asioiden eteen.
Mielestäni ei kannata ajatella, että olisi jotain, jota ei voisi saavuttaa. Tietenkin jos toivoo jotain ihan överiä, kuten olevansa Ruotsin kruununprinsessa tai saavansa huomenna miljoona euroa, onhan se selvää, ettei sellainen toteudu.
Unelmoinnilla voi mielestäni tehdä täsmäiskuja onnellisuuteen. Kaverini mielipide oli, että se vasta hienoa olisikin, jos ihminen on onnellisimmillaan silloin kun tyytyy siihen, mitä hänellä jo on.
Kyllä vain, kannattaa olla onnellinen siitä mitä on. Mutta jos tahtoo jotain muutakin, on sekin ihan ok. Ihailen jokaista, joka on omalla työllään tehnyt tavoitteistaan totta. Mukana on saattanut olla toki ripaus onneakin.
Unelmia ja haaveita täytyy ja saa olla. Ja tahdonvoimaa toteuttaa niitä. Toinen tuttavani muistutti siitä, että myös haaveilusta, unelmoinnista ja unelmien toteuttamisesta tulisi nauttia, ei pelkästään niiden toteutumisesta.
Vaikka olenkin tyytyväinen elämääni ihan näinkin, en aio lakata haaveilemasta ikinä. Ei se tarkoita sitä, että olisi tyytymätön tai kokisi elämänsä riittämättömäksi.
Kuva: 365q.ca
